Lasten terapian ensimmäisillä kerroilla aikaa käytetään tutustumiseen. Yhdessä hahmotellaan lapsen käyttäytymisanalyysia. Analyysiin kootaan yhdessä lapsen ja vanhemman kanssa lapsen elämässä olevia asioita, joilla on vaikutusta siihen asiaan, jonka vuoksi lapsi tuli terapiaan. Alussa voidaan tehdä myös joitain arviointilomakkeita, joiden pisteiden perusteella on myöhemmin helppo seurata edistymistä.

Arviointivaiheen jälkeen lähdetään liikkeelle usein tunteisiin tutustumisella. Tunteet ovat jo lapselle tuttuja kokemuksia, vaikka hän ei osaisi niitä vielä nimetäkään. Terapiassa harjoitellaan erilaisia tunnesanoja ja mietitään miltä tunteet näyttävät ja tuntuvat kehossa. Kaikki tunteet ovat täysin sallittuja ja hyväksyttyjä! Tunteista tietoiseksi tuleminen ja tunteiden nimeäminen  ovat yksi merkittävä kehitysaskel lapsen elämässä. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee omien tunteidensa nimeämiseen ja säätelyyn aikuisen apua. Aikuinen on lapsen kanssasäätelijä, joka omalla mallillaan auttaa lasta selviämään vaikeista tilanteista.  Vanhemman kanssa mietitään yhdessä hänen lapselleen sopivia keinoja.

Kognitiivisessa terapiassa ajatukset ovat  keskeisessä roolissa ja niitä lähdetään lasten kanssa metsästämään erilaisin leikillisin keinoin. Ajatusten huomaaminen ei ole lapsille lainkaan helppoa ja siksi ajatusten metsästäminen vaatii paljon harjoitusta. Terapiassa käytetään runsaasti aikaa ajatusten bongaamiseen. Vähitellen opitaan huomaamaan punaisia ja vihreitä ajatuksia ja miettimään, miten ne vaikuttavat lapsen tunteisiin ja käyttäytymiseen.

Kolmas keskeinen KKT:n elementti on käyttäytymisen havainnointi ja siihen vaikuttaminen. Terapiassa harjoitellaan ongelmanratkaisutapoja. Lapsen kanssa mietitään, miten saman tunteen vallassa voi käyttäytyä eri tavoilla. Opettelemme puhumaan vihreästä ja punaisesta käyttäytymisestä, vihreästä ja punaisesta tiestä. Piirrämme, leikkaamme ja tutkimme yhdessä! Opimme havainnoimaan käyttäytymisen ketjuja.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on erittäin hyvä hoitokeino muun muassa lasten pelkoihin, ahdistukseen, masennukseen, käyttäytymishaasteisiin, nepsy-lasten tukemiseen ja kouluongelmiin. KKT on monessa eri Käypä hoito –suosituksessa suositeltu ensisijainen terapiamuoto lasten ongelmiin. Esimerkiksi ADHD:n Käypä hoito –suosituksessa puhutaan käyttäytymisterapiasta, jolla tarkoitetaan mm. kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Samoin käyttäytymishäiriöiden yhteydessä Käypä hoito –suositus puhuu kognitiivis-behavioraalisesta hoidosta, jolla niin ikään tarkoitetaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa.  Kun mietit lapselle sopivaa terapiamuotoa, tarkista aina Käypä hoito –suosituksen ohjeistus. Käypä hoito –suositukset löydät netistä, ja ne ovat kaikkien luettavissa ilman erillisiä kirjautumisia.

Lasten kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa minua  kiehtoo ajatus oppimisen näkökulmasta. Kaikki taidot ovat opittavissa! Säätelytaitoja voidaan harjoitella yhdessä. Pelkoja voidaan kohdata niin, että ne eivät ole enää hallitsemattomia. Käyttäytymistä voidaan muuttaa. Lasten terapiassa ajatukseni on hyvin vahvasti taitojen harjoittelun näkökulmassa! Lapsi ei ole sairas tai huono, vaan häneltä puuttuu tarvittavia taitoja.  Terapiassa hän oppii ne!

Teen terapiassa tiivistä yhteistyötä vanhempien ja opettajan kanssa. Käymme yhdessä läpi, mitä olemme harjoitelleet lapsen kanssa, ja miten häntä voisi parhaiten tukea kotona ja koulussa harjoittelun kohteena olevissa asioissa.

Erityisopettajan koulutus ja vuosien työkokemus ovat antaneet minulle taitoa toimia erilaisten lasten kanssa. Minulla on taito luoda hyvä yhteistyösuhde lapseen. Psykoterapeutti-koulutus on antanut vahvan osaamisen lasten terapiaan. Tervetuloa Ellipsiin!