Kiukun säätely

Tein tämän työkalun kaveriksi kiukkulämpömittarille. Kiukkulämpömittarin idea on, että lapsi oppii tunnistamaan kiukun eri voimakkuudet ja toimimaan niissä tilanteen vaatimalla tavalla. Pieni kiukku vaatii pienemmän säätelyn, kun taas iso kiukku vaatii jo paljon säätelytyötä.

Tässä monisteessa ensimmäisessä sarakkeessa lapsi pääsee pohtimaan aikuisen ohjaamana, miltä hänen kiukkunsa näyttää pienenä, keskikokoisena ja isona. Miten lapsi silloin käyttäytyy? Mitä hän sanoo? Miten hän toimii? Tässä yhteydessä lapsen kanssa voi miettiä, onko hänen käyttäytymisensä vihreää käyttäytymistä (toivottua käytöstä) vai punaista käyttäytymistä (ei-toivottua käytöstä). Jos lapsella on paljon punaista käyttäytymistä voimakkaassa kiukussa, on yhdessä hyvä miettiä, mikä olisi samassa tilanteessa vihreää käytöstä. Tunne saa olla iso, ja käyttäytyminen voi olla silti vihreää.

Toisessa sarakkeessa mietitään, mitä tunteensäätelykeinoja hän voisi käyttää eri suuruisen kiukun kanssa. Miten tunteen voimakkuutta voisi hieman säätää alaspäin ja helpottaa käyttäytymisen säätelyä? Mitkä ovat ne keinot, joita lapsi voisi kokeilla oikein ison kiukun kanssa? Miten voisi toimia keskikokoisen kiukun kanssa? Entä mikä auttaisi ihan pienen kiukun säätelyssä?

Kun lapsi hahmottaa selkeästi erilaiset toimintavaihtoehdot, on kiukun onnistuneelle säätelylle luotu hyvä pohja. Ideana on, että harjoituksen myötä kaikki nämä keinot siirtyvät vähitellen lapselle mielen sisäiseksi malliksi, toimintaohjeeksi, jonka avulla hän selviää, vaikka tunne olisi iso.

Kiukkua ei ole tarkoituskaan saada heti kympistä nollaan, vaan esimerkiksi ysistä kuutoseen, jolloin käyttäytymisen säätely todennäköisemmin onnistuu. Pienikin rauhoittuminen mahdollistaa sen, että lapsi saa aikaa ottaa vihreää käytöstä käyttöön. Tunnelämpömittarissa  tunteen voimakkuus  tippuu alaspäin ja sen jälkeen käyttäytymisen säätely onnistuu helpommin.

Tunteiden säätelyä harjoittelemalla lapsen itsetunto, hallinnan tunne ja minäpystyvyys vahvistuvat. Hän huomaa pärjäävänsä isojenkin tunteiden kanssa. Tunne on aina tärkeä ja hyvä, käyttäytyminen tunteen kanssa on se, mikä ratkaisee. Kun työkalupakkiin lisätään oikeat keinot, lapsi onnistuu. 

Ruotsinkielinen käännös: Aura Luukkonen

Kasvokuvat: Papunet