Valikoiva puhumattomuus
Selektiivinen mutismi näyttäytyy lapsilla ja nuorilla puhumisen vaikeutena silloin, kun paikalla on muita ihmisiä. Iso osa mutisteista pystyy puhumaan täysin normaalisti oman perheen ja lähimpien ystävien seurassa, mutta vieraampien ihmisten läsnäolo tekee puhumisesta ahdistavaa. Taustalla ajatellaan olevan monia syitä, mm. sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä ahdistuneisuus ja pelko puhumista kohtaan.
TÄRKEÄÄ PÄIVÄKODISSA JA KOULUSSA:
Mutistinen lapsi ei ole omaehtoinen, eikä hän käytä valtaa ollessaan hiljaa.
Mutistiset lapset ovat usein myös kehollisesti ahdistuneita ja ilmeettömiä, ja he voivat vaikuttaa toiminnanohjauksellisesti hitailta. Jähmeys ja hitaus on kuitenkin ahdistuksen aikaansamaa.
Lapsi tarvitsee osallistumisen mahdollisuuksia päiväkodissa ja koulussa siinä, missä kaikki muutkin lapset. Pedagogiikkaa on miettiä, miten se mahdollistetaan ilman puhumisen pakkoa tai painetta. Jokainen lapsi haluaa tulla nähdyksi.
Hyviä keinoja osallistumiseen ovat esimerkiksi näyttäminen, osoittaminen, kirjoittaminen, piirtäminen, kotona ääninauhojen tekeminen ja niiden lähettäminen opettajalle kuunneltavaksi, tussitaulun avulla vastaaminen, sormilla lukumäärien näyttäminen jne.
Kysymykset kannattaa muotoilla niin, että niihin voi vastata ”joo tai ei”. ”Otatko maitoa?” ”Teitkö jo tehtävän?”
Lapsella voi olla apuna kortteja, joiden avulla hän voi ilmaista arjen tärkeitä asioita: ”Tarvitsen apua.” ”Menen vessaan”.
Lasta ei saa painostaa missään vaiheessa puhumiseen, sillä se lisää ahdistusta: lapsi puhuisi, jos pystyisi siihen.
Jos lapsi sattumalta puhuu, suhtaudutaan siihen kuin maailman luonnollisimpaan asiaan ilman innostumista.
Mutistinen lapsi ei halua joutua huomion keskipisteeksi joutumista, vältä nostamasta häntä ryhmässä esiin.
KUNTOUTUKSEN KEINOJA:
Terapiassa työstetään ahdistuneisuutta. Opetellaan yhdessä ahdistuksen sietokeinoja, harjoitellaan tunteensäätelyä, opetellaan kehollisia rentoutuskeinoja.
Puhumisen pelkoa kohti lähdetään pienin askelin altistamalla. Ääntä tuotetaan ensin omalla keholla, soittimilla, vähitellen äänteillä, tavuilla, sanoilla, lauseilla edeten kohti haastavampia omaa sisällön tuottoa vaativia tehtäviä.
Kuntoutusta voi tehdä lapsen ympärillä olevat arjen ihmiset koulussa tai päiväkodissa, kun taustalla on konsultoiva terapeutti, joka ohjaa altistusharjoittelua systemaattisesti.
Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä parempi. Siksi erityisesti päiväkotihenkilökunnan kannattaa oppia tunnistamaan nämä lapset ja ohjata hoitoon hakeutumisessa.
Hyviä linkkivinkkejä
www.puheeksi.fi ja Instagramissa @puheeksi
www.valikoivapuhumattomuus.info
Täältä materiaalipankistani löydät tulostettavan infon kouluihin sekä apukortit arjen tärkeiden asioiden ilmaisemiseen.
