Miten kertoa lapselle paniikkikohtauksesta? 🙋Loin omaan työhöni psykoedukaatiomateriaalin paniikkikohtaukseesta.💡Tämän materiaalin avulla lapsen tai nuoren kanssa voi käydä läpi, mitä paniikkikohtaus oikein tarkoittaa ja millaisia keinoja meillä on.‼️Tärkein tieto lapselle on, että paniikkikohtaus ei ole vaarallinen, vaikka se tuntuu kehossa kamalalta. Varsinkin ensimmäinen kerta voi olla lapselle hyvin pelottava kokemus.🌫️Paniikkikohtauksella tarkoitetaan lyhytkestoista hyvin voimakasta ahdistuskohtausta.🌀Paniikkikohtaus syntyy, kun aivojen mantelitumake on tulkinnut jonkin tilanteen uhkaavaksi ja käynnistänyt aivoissa hälytyksen. Aivojen hälytystila saa aikaan taistele-pakene -reaktion.❤️‍🩹Taistele-pakene -reaktio näkyy yleensä kehollisina oireina, kuten sydämen hakkaamisena, tärinänä, sumentuvana näkönä tai hikoiluna. Samaan aikana mielessä voi olla ajatus ”kuolen tähän” tai ”en pysty hengittämään”.🖇️Lapsen on tärkeää saada työkaluja, joilla voi auttaa itseään. Kehon reaktion rauhoittamiseen keholliset keinot ovat usein parhaimpia. Hyviä keinoja on paljon erilaisia. Niitä ovat esimerkiksi rauhoittava hengittäminen, jalkojen maadoittaminen lattiaan ja huomion siirtäminen itsestä ympäristöön laskemalla esimerkiksi ympärillä näkyviä asioita.💭Myös rauhoittavista ajatuksista on apua.🧑‍🧑‍🧒Paniikkitilanteissa aikuisen kanssasäätely on tärkeä juttu. Aikuisen rauhallisuus tilanteessa rauhoittaa lasta ja peilaa lapselle turvan tunnetta.🏘️Joskus paniikkikohtaukset voivat saada aikaan välttelykäytöstä. Se tarkoittaa, että lapsi ei halua mennä esimerkiksi kouluun, jos hän on saanut kohtauksen koulussa. Tärkeää on, että ahdistusta mennään aina kohti pienin askelin. Välttely pahentaa oireita pitkällä aikavälillä.💚Tärkeä tieto lapselle on, että paniikin kokeminen kaikessa ikävyydessään kertoo ennen kaikkea siitä, että lapsen kehossa oleva koneisto toimii juuri niin kuin sen pitääkin toimia. Aivot ovat vain tehneet yliherkän tulkinnan ja laukaissut hälytyksen kehossa. Lapsi on hieno ja toimiva ihminen.